Malja terveydelle!

Susihukan terveystulokset vihdoin ajantasalla KoiraNetissä. Hurraa!

Lonkat A/A
Kyynärät 0/0
Selkä: SP0, LTV0, VA0
Polvet: 0/0

2/9

Eilen jatkettiin ratsastuksen alkeiden parissa. Tällä kertaa heppanen vaihtui ja sotaratsuksi annettiin Tarmo, joka sai edelliseltä ohjastajaltaan ylistyssanoja ennenkuin ohjat ojennettiin allekirjoittaneelle. Hepo olikin monta astetta relampi tapaus ja seisoa pönötti paikallaan kuin tatti, jalustinten säädön ajan. En tiedä, kostautuiko, kun ei tarvinnut olla niin skarppina alkuun, että tasapaino tuntui olevan hukassa alkutunnin. Ensimmäiset liikkeelle lähdöt raviin oli niin etupainoista etenemistä, että jännitti, milloin akka lentää kuin leppäkeihäs hevosen selästä. Ei oikein istunta ollut kunnossa millään saralla. Voi kauhistus. Suoraan sanoen, jännitti!

Enemmän piti ravia ja kevennystä harjoitella tällä tunnilla, mutta tuskan hiestä huolimatta en sitten alkusäädön meinannut saada pollea ollenkaan vaihtamaan askellajia. Hiemanko turhauttavaa, vaikka keskittyikin ihan täpöllä hommaan. Lopulta otettiin hevoset seis ja tavoitteeksi heittää suoraa päätä raville. Nää lähtikin sitten jo paremmalla onnistumis-prosentilla ja pääs sitä keventämistä treenaamaan. Ei se sekään ihan helppoa ole. Alku epätahtiin, välillä kevennykset ihan jees ja sitten taas rytmitykset väärään tahtiin.. Tarvii yrittää kehittää noita apuja, sen verran tuli kuittia. Tarvii antaa ittelleen kumminkin armoa - ei näitä ratsastuskertoja niin montaa takana ole.

Ratsastustunnin jälkeen kattelin muutamia videoklippejä tunnin annista ja kyllä oikeesti tarvii saada ruotonsa suorempaan. Hartiataso tasaan, selkä suoraksi ja avut kuosiin. Phuh! On siinä tekemistä.

Hevosen selästä, kun hyppäsi tunnin jälkeen alas, niin polvi tuntui irtisanoneen toimintakykynsä. Hetki meni klenkatessa hevosen vieressä. Sitten kun vielä todettiin, jotta Tarmolla on sitten suuri kiire kauralaarille, niin sai jo taas jännittää pysyykö polle hanskassa. Ehjänä kuitenkin selvittiin pihan poikki. :D Suitset ja satula irti ja heipat Tarmokkaalle kaverille. Ensi viikkoon siis..

Ps. aamulla oli selkä jumissa ja päivän mittaan jumiutui myös jalat, venyttelystä huolimatta. Mukava harrastus. Joku sanoi.

Tulipahan googleteltua ratsastuksen alkeita ja tämmönen juttu tuli vastaan: KLIK. Tuohan se olisi tavoite. Pientä kyseenalaistusta siis tuohon pakotteiden antamiseen.

Ratsaille, mars!

Haaveet on tehty toteutettaviksi, vaikka aikaa kuluisi. En edes muista, montako vuotta takaperin katselin mahdollisia ratsastustunteja, joille voisi mennä kokeilemaan. Kesän korvalla, ensimmäisen lomaviikon viihteeksi, tarjoutui mahdollisuus lähteä issikkaretkelle Kolin maisemiin. Sinnehän ilmoittauduttiin heti mukaan, kun kokemusta ei kerran tarvinnut! Kokemattoman ratsastajan taidot ei joutuneet kummemmin testiin, kun ihhahaat seurasivat toisiaan koko reitin ilman, että ohjastajan tarvitsi tehdä mitään muuta, kuin yrittää pysyä kyydissä. Ravipätkät olikin sitten melkomoista töyssyilyä.

Kesäloman viimeisellä viikolla eksyttiin ihan oikealle ratsastustunnille Jokirannan Ratsastuskoululle. Sain ratsastettavaksi valkopäisen Rasmuksen, joka odotti kärsimättömänä liikkeelle lähtöä. Tasapainon hakeminen oli melkomoista hapuilua, kun samalla aseteltiin jalustimia sopivalle korkeudelle. Vaatimustasona tunnilla oli koutsin huuteluiden perusteella lähinnä saada hevosia ohjattua toivottuun suuntaan ja loppuviimein saada ne ravaamaan. Mutta ei Rasmus ravannut. Ihmetteli varmaan vain, mitä ratsastaja siellä selän päällä oikein tarkoitti. 

Ratsastustunnin jälkeen ehdotettiin aikuisten alkeiskurssia, joka olisi alkamassa parin viikon päästä ja siellä olisi vielä tilaa. N. 1,5 viikon harkinnan jälkeen soitin ja varasin paikan yhdeksän kerran  kurssilta. Ensimmäinen kerta 1/9 oli tällä viikolla ja jälleen Rasmusta tarjoteltiin harjoituskaveriksi. Tällä kertaa oltiin jo vähän paremmin sinut, vaikka ohjastuksessa melkomoista hapuilua olikin. Viiden hengen porukka tuntui olevan innostunut touhusta eli ensi viikollakin innolla mukaan! Ensimmäisen tunnin alku meni jälleen totutellessa hevosen kyydissä istumiseen ja suunnan vaihtoihin. Sittenpä aloiteltiinkin ravin opetteluun ja tällä kertaa Rasmus otti amatöörin ohjeita vastaan ja ravasti pitkiäkin pätkiä. Palautti kuitenkin käynnille monesti, kun oltiin vasta pääsemässä vauhtiin, joten HIEMAN on vielä palaa purtavaksi tässäkin. Tunnin jälleen talutettiin pollet talliin ja kovin niillä olikin kiire kaura-astiansa äärelle. Päästiin harjoittelemaan myös suitsien pois ottamista ja puhdistamista. Tulee tutuksi sekin puoli. Mukavaa oli ja ensi viikolla jatketaan! Siistiä!